Vielä varsinaista vaalipäivää edeltävänä iltana minulla ei ollut hajuakaan ehdokkaasta saati puolueesta, ketä äänestäisin. Olen äänestyshistoriani aikana tainnut äänestää lähes kaikkia eduskuntapuolueita paitsi perussuomalaisia, joita en ole enkä tule äänestämään. Tai tietysti, vannomatta paras siinäkin asiassa. En jaksa juurikaan ryhtyä vaalikoneisiin enkä seurata puheenjohtajatenttejä, valitsemani ehdokkaan nettisivullakin kävin vasta kun numero oli jo raapustettu äänestyslipukkeeseen. Eli melkoisella mutu-tuntumalla mennään.
Mikä sitten sai mieleni muuttumaan ja askeleeni käymään kohti äänestyskoppia? No ainakin nämä asiat:
1. Tajusin, että vaikken ehkä haluaisikaan äänestää mitään tiettyä puoluetta (mikä sekin on tietysti tehtävä), olisi tärkeää äänestää tiettyjä arvoja ja kehitystä vastaan.
2. Joka tapauksessa oli käytävä kaupassa. Miksen sitten poikkeaisi samalla vaaliuurnilla, kun nyt sitten sain valittua itselleni kelpaavan ehdokkaan ja puolueen?
3. Radion hömppätoimittajakin paasasi äänestämisen tärkeydestä ja sanoi, ettei voi ymmärtää välinpitämättömyyttä asioihin vaikuttamisen suhteen. Prkl, minähän en ainakaan ole välinpitämätön!!!
4. Facebookin äitiryhmässä eräs kunnanvaltuutettu kävi muistuttamassa äänestämisen tärkeydestä - 80 % kansallisesta lainsäädännöstämme tulee hänen mukaansa tällä hetkellä EU:sta. Miten asumme, mitä syömme ja millä liikumme.
5. Eräs kommentti TOIvottoman työttömän blogissa: "Mutta muuta en voi omalta osaltani tilanteellemme tehdä ... Kuin äänestää vaaleissa. Suomen tilanteen vuoksi ja sen eteen."
Ja pakko myöntää, että itse ehdokkaan valikoitumisessa lyhtytolppamainoksilla oli ilmeinen osuus siihen, että ylipäänsä tiesin hänen olevan ehdokkaana ja edustavan tiettyä puoluetta. Kun vielä maakuntalehdestä luin, että ko. ehdokkaalla voisi olla mahdollisuuksia mennä meidän maakunnasta läpi, uskalsin hänelle ääneni antaa. Varasijallehan hän jäi sitten roikkumaan, mutta minä olen osuuteni kuitenkin tehnyt.
(Kuva: FreeDigitalPhotos.net/xedos4) |
Tanen sanat allekirjoitan ja lisään: Samaa porukkaa ollaan, oli potkut tulleet sitten Nokialta tai lähikaupasta, oma yritys mennyt konkkaan tai ei ikinä työpaikkaa ollutkaan. Samaa porukkaa - kaikkialla Euroopassa. Hyvää eurovaalien jälkeistä aikaa itse kullekin säädylle!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!