Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työttömän. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Työttömän. Näytä kaikki tekstit

perjantai 10. lokakuuta 2014

Työttömän syysloma

Syysloma alkoi! Minun asennemaailmassani lomani sijoittuvat samaan aikaan kuin opiskelevalla nuorisollamme, vaikka kuten on monesti todettu, työtönhän on toisaalta aina lomalla ja toisaalta ei koskaan. Onhan minullakin ensi viikolla yksi tärkeä työnhakijan statukseeni liittyvä meno, mutta sehän nyt on lähes juhlaa ja ekstraohjelmaa itsessään...

Tässä kolme asiaa, jotka rytmittävät "syyslomaani":

(Kuva: FreeDigitalPhotos.net / Stuart Miles)



Loma alkaa huomenna kälyn viiskymppisillä, kukat täytyy vielä aamulla käydä hakemassa (ja viemässä myymäni tyttären vanha My Little Pony -setti uudelle omistajalleen :)). Illalla vien mieheni viettämään poikain iltaa kaverinsa tupareihin ja piipahdan samalla työttömän ystäväni luona viemässä hänelle pari jostain meille siunaantunutta leffalippua. Kun hyvän laittaa kiertämään, palaa se vielä joskus takaisin luoksesi.



Tiistaina on vuorossa se tähdellinen meno: työvoimakoulutushaastattelu. En jaksa valittaa siitä, että haastattelu järjestetään juuri koulujen loma-aikana, jolloin ehkä perheellisillä työttömillä olisi lomasuunnitelmia, koska nykyaikana on ilmeisesti ainakin neljäsosa lottovoittoa jo päästä näissä koulutuksissakin haastatteluun asti.


Loppuviikosta olenkin sitten vapaa lähtemään oikeasti lomalle. Etelän mummolaan suunnataan ja I love me -messuille, jonne onnekkaasti voitin pari lippua. Vielä on auki, ketä saan kaverikseni messuille - alun perin suunnittelin lähteväni tyttäreni kanssa, mutta viimeksi kun asiasta juteltiin, ei hän enää halunnutkaan mukaan. Ehkä menen sitten äitini kanssa, ehkä tytär kuitenkin lähtee - tai ehkä mennään koko porukka. Eiköhän se vielä selviä viikonloppuun mennessä.

Vielä loppuun syyslomavinkki: jos et vielä ole mukana, nyt kannattaa kokeilla Ostohyvitystä! Juuri nyt saat kymmenen euron lahjakortin valitsemaasi verkkokauppaan kiitokseksi palvelun kokeilusta.

Syyslomaterveisin Työtön Luuseri :)

torstai 21. elokuuta 2014

Työttömän ilonaiheita - tämän viikon top 3

Työttömällä masennus ja itsesääli hiipivät aivan liian helposti mieleen. Ja kun sitä kaivattua haastattelukutsua ei vaan näy eikä kuulu, on nelkytplus-työnhakijan helppo ajatella, että emmä enää mitään töitä saa koskaan ikinä, mää oon liian vanha kelpaamaan yhtään mihinkään. Minä en ole poikkeus tähän sääntöön.

Tämän takia mun on ihan pakko tietoisesti kiinnittää ekstrapaljon huomiota elämän pieniin, hyviin asioihin, joita oikeesti jokaisen elämässä on. Sillä kyllä mä haluan nauttia elämästä ja olla onnellinen, työttömyydestä huolimatta tai juuri sen takia, miten vaan. Tässä top kolme -lista asioista, jotka ovat ilahduttaneet mua tällä viikolla:





1. Sain vihdoinkin pojan pieneksi jääneet jalkapallokengät myytyä! Sporttidivarissa ois maksettu niistä vain vitonen, enkä sillä hinnalla suostunut niitä sinne jättämään. Nyt sain kuitenkin popoista viistoista euroo, tosin postikulut lupasin samaan hintaan, mutta kyllä siitä varmaan silti lähes tuplahinta divarin tarjoamaan verrattuna jää. Ja joku tarvitseva fudisjunnu saa ehjät, hyvät kengät :)




2. Vaikka tällä viikolla on taas satanut aika paljon, on välillä paistanutkin. Rippijuhlat saatiin vietettyä kauniissa säässä, tiistai-iltana käytiin miehen kanssa pitkästä aikaa lenkillä auringonpaisteessa, ja lenkin jälkeen tarkenin vielä käydä pesulla järvessä. Eilen oli poutaa juuri matonpesun ajan, ja vielä sain iloita matonpesupaikalle edellisen vierailuni jälkeen ilmestyneestä mattomankelista. Eikä illallakaan satanut fudisjunnujen piirisarjapelin aikana. Olisko jo kuusinkertaista aihetta iloon?




3. No kyllä tämäkin ilahdutti: tein uuden ennätykseni QBubblesissa :) Tosin se ei hivo vielä lähellekään mieheni vastaavia lukemia...

Ja tietenkin iloitsen myös tästä tärkeästä harrastuksestani, bloggaamisesta. Nyt löydät muuten kaikki otsikon "Työttömän..." alla kulkevat postaukseni tunnisteella Työttömän.


Hei Sinä työtön työnhakija siellä ruudun ääressä! Nyt ylös itsesäälistä ja ilonaiheita etsimään. Aurinko ei jaottele, kelle paistaa. Annathan sen paistaa Sinullekin!

tiistai 5. elokuuta 2014

Työttömän lomaltapaluu

Kesälomareissut on nyt reissattu ja lomat lusittu. Vaikka eihän työttömällä oikeastaan ole lomaa, tai toisaalta on koko ajan, mistä näkökulmasta nyt asiaa katsoo. Itse nautin kyllä siitä, ettei minun tarvitse lähteä mihinkään aamulla, ja päivälläkin voin nukkua reilut päiväunet jos väsyttää. Ja tänään toden totta väsytti. Reissulla sitä nukkuu aina huonommin, ja näillä helteillä kotonakin - viime yönäkin piti käydä kolmen jälkeen uimassa, kun oli niin hiki ettei saanut nukutuksi. Aamusta sitten nukuttikin melkein puoli yhdeksään saakka, ja päivällä vetäisin vielä parin tunnin päikkärit. Jokohan sitä taas jaksais...

Pikkuhiljaa kaikki muut perheenjäsenet palailevat kouluelämään, lapsilla vaihtuvat opinahjot ja esikoisella kortteerikin, ja minä jään pitämään taloa pystyssä. Mies jo palaili lomilta koulunpenkille, seuraava koulukas aloittaa torstaina ja vihoviimeinenkin maanantaina. Ellei ihmettä tapahdu ja minua valita nyt haussa olevaan työpaikkaan, ei itselläni tarkempia suunnitelmia syksyksi ole. Tai kesähän nyt vielä on. Moni asia on jäänyt tekemättä tai vähemmälle kuumuuden takia: imuria ei millään viitsisi huudattaa, kun muutenkin lämpöä riittää, eikä marjametsässäkään jaksa ravata niin ahkeraan kuin vähän vilpoisemmilla keleillä. 

Enemmän kuin marjoja on tullut metsästeltyä lukiokirjoja käytettyjen kirjojen kaupasta ja Tori.fi:stä. Ja tietysti pisteitä QBubblesista :) Viron-reissulta mukaan tarttui pojalle uudet kengät ja tytölle reppu, entisten reikäisten ja rikkinäisten tilalle. Ja karkkia ja miehelle tupakkaa ja kaikenlaista muutakin...

Kesälomien jälkeenkin yritän pitää kiinni siitä, etten turhaan stressaisi, oonko töissä vai en. Mun on ihan hyvä näin, mutta jos työpaikka eteen tupsahtaa, suhtaudun siihen niin, että nyt on sen aika. Oikeastaan enemmän kuin työpaikasta stressaan kylläkin siitä, maksaako entinen yhtiökumppanini vihdoinkin entiselle firmalleni myöntämäni lainan takaisin. Eräpäivä on elokuun loppupuolella - viime vuonna laina erääntyi ensimmäisen kerran, mutta silloin ei firmalla ollut maksuvalmiutta, ja annoin lisää maksuaikaa vuoden verran. Nyt kuitenkin olisi jo korkea aika saada omani takaisin, etenkin kun koko ajan hiertää mieltä tietty epävarmuus siitä, ettei firma vaan pamahda konkurssiin ennen lainan takaisinmaksua...

Oli miten oli, näillä mennään. Toistaiseksi mä en oo menossa mihkään.




keskiviikko 16. heinäkuuta 2014

Työttömän turnausbiisit

Viime viikko vierähti turnausreissulla Helsingissä. Se reissu ja vihdoinkin luoksemme saapunut heinäkuun lämpö on puristanut tästä bloggarista mehut sen verran tehokkaasti, että kynän sijaan annan nyt musiikin puhua puolestaan. Paluumatkalla meidän nuoriso-deejiit pitivät huolen viihdepuolesta, ja osassa (ellei kaikissa) alla olevista onkin havaittavissa selkeitä vaikutteita takapenkin musiikkivalinnoista :)





Joukkueessamme urheilevat eri kansallisuudet sulassa sovussa, ja tää biisi kolahti. Toki nyt voi myös jo nostalgisoida noita Itä-Helsingin metrolinjoja, joita suhattiin viikon aikana edes sun takasin. Sinivalkoisia sirpaleita mustassa mullassa.






Tää  biisi soi itseoikeutetusti paluumatkalla, ja koti-ikävä sai kyyneleet herahtamaan silmiin. Siinä määrin olen kuudentoista vuoden aikana keskisuomalaistunut, että Jyväskylä mä tuun aina kotiin.






Tätä biisiä ei soitettu turnausmatkalla, tai ehkä soitettiinkin? Kappale lukeutuu kuitenkin omiin hyvän tuulen suosikkeihini ja videokin on nautittava. Ja sitä paitsi - seuraava reissukohteemme käy ilmi tästä biisistä...


Nautitaan musiikista yli sukupolvirajojen (turnausbussissa soi myös Kari Tapio ;-)), nautitaan heinäkuusta! Voimaannuttavaa kesää kaikille lukijoilleni!

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Työttömän toivebiisit vol. 1

Vaikka sataa, on maanantai eikä vieläkään töitä, ei vaivuta synkkyyteen. Musiikki antaa toivoa ja voimaa. Tässä mun tämän päivän top kolme. Koska sanat merkkaa mulle tosi paljon, tän päivän biisit on yllättäin kaikki kotimaisia.






1. Kuningasidea: Pohjolan tuulet

Mulla on ollut jo pari vuotta puhelimen soittoäänenä Enemmän duoo ku sooloo. Tässä tämän ihanan kahdentoista hengen kollektiivin uutta tuotantoa. Yhtä korvamadon lailla tarttuva hyvän olon biisi kuin edellinenkin kesähitti.



2. Juha Tapio: Meillä on aikaa

Juha Tapio on aina ihana. Tämäkin biisi sisältää niin viisasta ja osuvaa elämänfilosofiaa että. Sitä kun vaan osais noudattaa. Joka ainoa päivä on tänään. 




3. Jonna Tervomaa: Minä toivon

Upeaa naisenergiaa. itse asiassa halusin upottaa tähän kohtaan tämän vaikuttavan värikylläisen videon, mutta jostain syystä en onnistunut. Kun ensi kerran viime kesänä katsoin tämän, oli pakko katsoa toisen ja kolmannenkin kerran. Itkin kerran, kaksi, kolme kertaa kolme ja puoli minuuttia. Kylmät väreet lähtivät liikkeelle heti ensimmäisillä sekunneilla. Miten joku ihan vieras ihminen voi pukea sanoiksi ja kuviksi sen mitä tunsin ja tarvitsin juuri silloin? Olin lähempänä itseäni, lähempänä katharsista.

Vaikka monen meistä elämää sulostuttamaan ei marssikaan pataljoonaa leikkiviä lapsia saippua-kuplineen ja inkkaripäähineineen - yksikin kyllä hoitelee varsin hyvin tämän tehtävän :-) -, oman elämänsä tabula rasan voi kuitenkin lopulta maalata ihan niin iloisilla väreillä kuin haluaa. Toki niissä reunaehdoissa mitä kukin on tähän elämään saanut, mutta omat reuna-ehtonsa on sillä onnekkaimman tuntuisella hannuhanhellakin, usko pois! 

Oikeastaan molemmat jiiteet laulavat biiseissään samasta asiasta: menneisyyttään ei voi muuttaa, mutta tulevaisuuteen voi vaikuttaa. Minun maailmassani eivät lapsuuden kesät olleet lämpimämpiä eikä me edes hiihdetty kouluun kesät talvet; paras päivä on juuri tänään ja vielä parempi huomenna. Eläköön ei historia vaan tulevaisuus!

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Työttömän huoltoviikot

Kun on jonain päivänä ollut mielestään kovinkin ahkera, seuraavana tekeekin sitten mieli rötväillä. Kun on muka vähän niin kuin ansainnut sen. Vaikka toisaalta vois ihan hyvin jatkaa sitä ahkerointia. Mut miks pitäis koko ajan saada aikaan niin kauheesti..?

Eilen aloitin vihdoin ikkunanpesun, tai no eteisen ikkunan olin pessyt jo toukokuussa synttärikutsuilleni. Aika monta ikkunaa sainkin pestyä ja yhdet verhot silitettyä. Poika keräsi ja riipi nokkosia kymmenen sentin varsipalkalla; ryöppäsin, hienonsin ja pakastin ne. Ja illalla oli tietysti kaupunkireissu harkkoineen. Kotiin tultiin vasta kymmenen maissa, ja pojalle annoin luvan katsoa yöottelun sillä ehdolla, että tiskaa tänään. Jeee - poika tiskaa ja äiskä lähtee kampaajalle!!

En muista oonko tämän vuoden puolella käynyt kertaakaan kampaajalla - todennäköisesti en. Kun ne niin sanotut tärkeät menot on olleet aika vähissä, niin ei ole jaksanut panostaa. Ja onhan se aika kallis kertapaukku nykyisillä hinnoilla, kun vähän väriäkin samalla ottaa kuontaloonsa. Viime viikolla kuitenkin alkoi kalenteri näyttää tavallistakin tyhjemmältä ja mieli kaipasi jotain ekstraa; niinpä varasin ajan tutulta kampaajalta ja sainkin sen viikon sisään. Täytyyhän sitä nyt vähän ehostaa ulkonäköään, kun on parin viikon päästä lähdössä sinne isolle kirkollekin...

Kuvassa ei ole bloggarimme (Lähde: FreeDigitalPhotos.net / marin)

Tässä on ollutkin semmoiset huoltoviikot käynnissä että. Viime viikolla multa paikattiin hammas; eka kertaa viiteen vuoteen kävin keväällä hammastarkastuksessa - oli päässyt unohtumaan, kun ei kutsuja enää tupsahda postista - ja röntgenkuvista löytyi reikä. Iiks kuinka pelotti etukäteen, mutta ihme kyllä paikkaus ei sattunut oikeastaan yhtään, vaikkei edes puudutettu. Tätöset kehottivat sanomaan heti, jos alkaa sattua, niin puudutetaan. 

Ja minä odottelin, että koska alkaa sattua. Jonkun kerran ehkä pikkasen vihlas muttei pahasti. Ja sit se olikin jo ohi, vaikka kuulemma puolet hampaasta oli ihan pehmeää, ruskeaa massaa, ihme ettei ollut lohjennut. Väittivät minulla olevan poikkeuksellisen korkean kipukynnyksen. Ilmeisesti kuitenkin hermo oli vaan vetäytynyt sen verran kauemmas hampaasta ajan myötä (koska reikä oli kehittynyt niin hitaasti), ettei kipuun heti reagoinut - kyllähän minä nyt yleensä kipua tunnen.

Itseni huoltoon liittyen, odottelen myös kivaa kesäpakettia saapuvaksi lähiaikoina. Tai Ärrältähän se pitää nykyään noutaa. Tilasin viime viikolla kosmetiikkafirman alennusmyynnistä käyttämääni ihovoidetta, jota lapset kutsuvat kermavaahdoksi, ja samalla tyttärelle erivärisiä kynsilakkoja. Menin sivuille Ostohyvityksen kautta ja sain 20 %:n lisäalennuksen ja ilmaisen toimituksen. Tilaajalahjana kotiin tupsahtaa vielä nätti rantamekko. Olen siis tilaukseeni ihan tyytyväinen...

Jep jep, mutta nyt täytyy lopettaa nää pyjamabileet ja lähteä pesemään hiukset nokkosten keitinvedellä, jonka säästin eilisestä ryöppäysoperaatiosta. Tekee kuulemma niiiin hyvää hiuksille :)

sunnuntai 18. toukokuuta 2014

Työttömän tortillat

Vaikka tämä ei varsinaisesti mikään ruokablogi olekaan, aattelin tähän väliin heittää esimerkin siitä, kuinka meillä hifistellään, kun oikein halutaan herkutella. Tortilloista tykkää koko perhe, mutta niitä tulee jostain syystä laitettua aika harvoin. Sitä paremmilta ne sitten maistuvatkin. Kuvaa ei ole, koska herkut on syöty parempiin suihin ajat sitten.  

Tässä siis tämän pyhäpäivän resepti á la työtön luuseri:

Työttömän tortillat

1 pkt Pirkka täysjyvävehnätortilloja (8 kpl)
1 purkki Pirkka keskivahvaa salsadippiä
400 g sika-nauta jauhelihaa (3,98 €/kg)
puoli pussia pizzakuutioita
suikaloitua varhaiskaalia (0,99 €/kg)
loput terttutomaatin lohkot mitä vielä oli jäljellä
italiansalaattia

Jauheliha ja pizzakuutiot ruskistetaan kevyesti, joukkoon sekoitetaan salsadippi. Tortilloita lämmitetään hieman ennen ruokapöytään nostamista. Sitten vain täytellään oman mielen mukaisiksi.

Ostan aina mahdollisimman paljon tarjouksesta, näistäkin aineksista pizzakuutioissa ja italian-salaatissa oli punainen -30 % tarra ja itse asiassa viimeinen käyttöpäivä eilen. Mutta kun meillä ei ruokaa haaskata eikä heitetä hukkaan. Nenä ja suu kertovat, onko ruoka syömäkelpoista, ja mitä ei enää ihmisille arvaa tarjota, sen syövät kissat. Tähteistä saa aterian, ylijääneistä keitetyistä perunoista pyttipannun ja riisistä ja currykastikkeesta risoton, kun lisää mukaan mitä nyt kaapista sattuukin löytymään.

Tytär valitti, että meillä on vähemmän täytteitä kuin koulun tortilloissa - niissä oli kuulemma kahdeksan täytettä, muun muassa ananasta. Selitin, että onhan tässäkin vaikka mitä, kun aletaan erittelemään vaikka italiansalaatin tai salsadipin ainesosia. Hyvinpä maistui näinkin, ens kerralla sitten ananasta mukaan. Tytär on alakoulun viimeisellä luokalla, ja heidän koulussaan kutoset saavat perinteisesti päättää viimeisen kouluviikon ruokalistasta. Tortillat olivat listalla :)
 
 Ja jälkkäriksi kahvia ja päärynä-toffeejätskiä - nam....