tiistai 30. syyskuuta 2014

Liput I Love Me -messuille!!!

Kutsuvat minua tuurihaukaksi, perheenjäseneni. Pienissä jutuissa mulla usein onkin tuuria, vaikka onhan sitä epäonneakin vastaan tullut. Kaiken maailman arvonnoissa on onni kuitenkin aika usein ollut myötä. Vuosien varrella on tullut voitettua Aalto-vaasia, laukkuja täynnä kokista tai purkkaa ja karkkia ja mitä milloinkin. No, lotossa en oo kyllä koskaan kymppiä enempää voittanut. Viime vuoden keväänä voitin Fjällrävenin Kånken-repun näkkäripaketin koodilla, ja tänä kesänä Budweiserin jalkapallon K-kauppojen nettiarvonnassa.


Eilen aamulla, kun en oikein saanut itsestäni muutakaan irti, eksyin osallistumaan useampaan kuin yhteen kilpailuun radioasemien nettisivuilla. Ja hups, tänään iltapäivällä Voicen iltapäivän tuottaja soitti ja kertoi minun voittaneen muotikyselyn arvonnassa liput I Love Me -messuille! Hän kysyi, olisinko puhelimen ääressä, kun iltapäiväjuontajat Lauri ja Noora soittaisivat minulle vartin kuluttua. No olisinhan minä. Tuottaja sanoi heidän kysyvän minulta jotain muotiin, muotiblogeihin, nettikauppoihin, kirppiksiin tms. liittyvää ja pyysi minua näyttelemään yllättynyttä kun puhelu tulisi ja juontajat kertoisivat voitostani, niin kuin kuulisin asiasta ensimmäistä kertaa.

Ja sitten puhelin soi ja minä vastasin. Vaan eivätpä nuo ketaleet kyselleetkään mistään nettikirppiksistä, vaan pohjustivat jutelleensa juuri yömuodista ja siitä, että tutkimuksen mukaan niin ja niin monta prosenttia naisista nukkuu rintaliivit yllään. Niin että mites minä nukun, rintaliiveissä vai ilman....?!

Kuvitteellinen pulla meinasi takertua kurkkuuni. Ajattelin sitten kuitenkin että mikäs tässä, kun on leikkiin kerran lähdetty, ja vastasin ihan totuudenmukaisesti että ei rintsikoita kiitos eikä mitään muutakaan ahistavaa, ihan paljasta pintaa vaan. Siihen Lauri totesi että "Nainen minun makuuni" :)

Ja tulihan sieltä sitten ne fanfaarit ja uutinen voitostani. Ja minä hihkuin kuin viimeistä päivää: Mahtavaa, olipa yllätys! Kiitos kauheesti! Ja sovittiin treffit heidän messuständillään. 

Että nyt sitten tais selvitä mitä tehdään tyttären kanssa syyslomalla :)

2 kommenttia:

  1. Hienoa! Jotain tällaista ajattelen tulevaisuudesta. Että pakkohan joskus on jotain hyvääkin tapahtua. Pientä tai suurta. Jos kerran pientä, niin miksei sitten suurta. Aina saa haaveilla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri näin. Ja jos ja kun näkee pienet hyvät asiat elämässään, kestää paremmin ne huonommatkin. Uskon myös siihen, että kun vaan jaksaa uskoa hyvään (tai ainakin yrittää), hyvä vielä tulee luoksesi. Ennemmin tai myöhemmin.

      Poista

Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!