tiistai 14. lokakuuta 2014

Haastiskrapula

Olin tänään työvoimakoulutushaastattelussa. Olo on kuin seuraavana aamuna iloisen humputteluillan jälkeen. Tähän tyyliinhän se homma etenee (haastatteluun soveltuvat kohdat kursivoitu):

Odotat tilaisuutta jännitys mahanpohjassa iloisesti kuplien. Ihanaa että sait kutsun! Mitähän sinne pitäis laittaa päälle? Pitäiskö viedä jotain mukanaan (todistukset)..?

(Valinta)tilaisuudessa höpötät suuna päänä mitä sattuu. Olo on kuin maailman kuninkaalla. Hei kattokaa ja kuunnelkaa kuinka hyvä mää oon! (Ai tietotekniset taidot? No joo, ihan perus... Niin että oon ollut viimeksi töissä viime vuoden tammikuussa? No vähän on päässy tää mun työttömyys pitkittymään, MUT HEI EI MUSSA MITÄÄN VIKAA OO!!!!)

Tilaisuuden jälkeen ensin laskuhumala, sitten krapula. Miks ihmeessä piti mennä sanomaan niin, miks en sanonut noin. Kyllä mä hei huomasin kun ne naiset katto merkitsevästi toisiaan siinä yhdessä kohtaa (ennen kuin sanoivat, että jos et nyt tälle kurssille pääse, voit hakea heti seuraavalle - tulokset näkyy Omissa tiedoissa ennen sen toisen kurssin hakuajan päättymistä).

Pakko saada jotain epäterveellistä syötävää. Lohturuokaa. Ja paljon. (Tässä tapauksessa puoli pussia salmiakkilakuja). Ikinä en enää... (hae yhtään mihinkään).

Ja seuraavan kerran... homma alusta uudestaan.



6 kommenttia:

  1. Eihän sitä vielä tiedä lopputulosta, ehkä siellä on ollut monta muutakin hermostunutta höpöttäjää haastateltavana :) Itse tunnustaudun jännittyneenä höpöttelijäksi ja naureskelijaksi. Yleensä se on toiminut ihan hyvin, olen ilmeisesti antanut itsestäni positiivisen kuvan. Enää en vaan pääse minkään valtakunnan haastatteluun höpöttämään.

    Tänään haettavat paikat -listallani on kuusi paikkaa. Ei millään jaksaisi raapustella hakemuksia, kun lopputuleman tietää. Kuutta hakemusta en tietenkään yhden päivän aikana tekisikään. Taidan kirjoittaa yhden täysin erilaisen hakemuksen, laitan persoonan täydellä peliin. Joko tykkäävät tai eivät tykkää. Itsehän pyysivät vapaamuotoista hakemusta. Härifån tvättas!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei mahtavaa :) Toivotaan että teet heihin lähtemättömän vaikutuksen ja heidän on ihan p a k k o palkata sinut!

      Pakko laittaa tähän yx YouTube -linkki: muistatteko vielä Omituisen höpöttäjän?

      Poista
  2. Moi... minäkin olin tänään työvoimakoulutushaastattelussa, minäkin höpötin liikaa, voi prkl, olisi pitänyt olla asiallisempi, ehkä. Enminätiedäjossitennkinpääsisi.... jos päästäisiin :)

    VastaaPoista
  3. Ihan kuin kuvassa lakujen vieressä olisi jotain suklaapalleroitakin... Äh, minulla on ollut hurja karkinhimo jo pitkään. Sitä tyynnytän omenasoseella, kaurahiutaleilla, siirapilla (mikrotetaan), joiden päälle tulee vaniljajäätelöä. Hyvää!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olihan siihen kuppiin jäänyt edellisestä satsista muutama suklainenkin herkku, sulavasti menivät alas lakujen mukana ;-)

      Huoh, pitäis saada itsestään irti taas pari hakemusta. Sanat jotenkin hukassa, millä itseäni muka kehuisin? Huomenna pidän työnhausta vapaapäivän, mutta tänään pitäis vielä jaksaa tsempata.

      Poista

Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!