Toisessa viestissä, ei CV-netin kautta tulleessa - mistä lie onkineet sähköpostiosoitteeni, ehkä jostain työnhakusivustolta? - kysyttiin, haluanko vaikuttaa omaan ansiotasooni motivoivassa työympäristössä. Kuulemma juuri minua, tulevaisuuden myyntitykkiä, etsitään joukkoon näyttämään kynteni. Kiitos vaan, mutta ei kiitos.
Gmail oli osannut raakata viestit juuri oikeaan laatikkoon. Tällä hetkellä en tunne minkäänlaista kutsua telemarkkinoinnin auvoisaan maailmaan. Nuorena sitä(kin) kokeilin eikä se nyt ihan hirveää ollut, itse vaan olin silloin niin pahassa jamassa etten sitä kauaa jaksanut.
Mutta nyt kypsällä aikuisiällä, työkokemuksen ja suoritetun tutkinnon jälkeen - ei kiitos. Vaikka telemarkkinoijista kuinka olisi huutava pula. Näihin viesteihin suhtaudun tismalleen samalla tavalla kuin muihinkin roskapostiin sulavasti sujahtaviin tarjouksiin. Kiitos ei minulle tällä kertaa.
(Kuva: FreeDigitalPhotos.net / mrsiraphol) |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!