Pieniä iloja ja pettymyksiä

Huomasin, etten ole pessyt pyykkiä pitkään aikaan. Niinpä nyt on pesukone sitten pyörinyt kolmeen kertaan vuorokauden aikana. Koko porukan lakanat tietysti meni juhannuksena vaihtoon, maanantaiksi täytyy saada miehen farkut puhtaiksi ja sitä rataa. Mut on se vaan hyvä, että kone pesee pyykit mun puolesta, toisin kuin tuon tiskivuoren joka odottaa t a a s pesijäänsä. On tässä leivottu täytekakku juhannukseksi, tehty pitsoja jne. muttei viitsitty tiskata...

Vähän lämpimämpi juhannussää olis kyllä ollut kiva. Nyt ei viitsitty edes lähteä ulos grillaamaan. Noo, ehkä huomenna... Hetken aikaa kävin värjöttelemässä laiturilla kissojen kanssa ja uittamassa onkea järvessä, mutta tällä kertaa joutuivat jaloissa kiehnäävät ja kurnuttavat lemmikit pettymään: ei tarttunut saalista koukkuun, vaan madot hävisivät parempiin suihin. Aina ei saa kaikkea mitä haluaa, ei kissat eikä ihmiset.

Voiko sitä nyt edes pettymykseksi lukea, niin ennalta arvattava oli tämä tieto, joka luki viikolla saapuneessa sähköpostissa:

Hyvä hakija 

Kiitos mielenkiinnostasi -------- ja hakemaasi -------- tehtävää kohtaan. 

 Tällä kertaa valinta ei kohdistunut Sinuun, mutta seuraathan jatkossakin työpaikkatarjontaamme. 

Tehtävään valittiin KM ----------

Tehtävään, jonka hakuehdoissa edellytettiin amk-tutkintoa, valittiin kauppatieteiden maisteri. Tämä kertoo ajastamme paljon. Korkeasti koulutettuja hakijoita on niin paljon joka ikiseen suorittavan tason työpaikkaankin, että tällaisella pelkällä perustutkinnolla porskuttavalla ei taida olla valinnoissa juuri sanan sijaa. Tai sitten olen vain ollut hakemiini tehtäviini väärin koulutettu, siis väärältä alalta. Ylikoulutettu tuskin kuitenkaan.

Mutta kuten pojalleni totesin tuossa reilu viikko sitten, kun unohdin hänen karkkipäivän herkkunsa kaupan hyllylle, että ei voi mitään juuri nyt, elämässä on vaan totuttava pettymyksiin. Siitäkin selvittiin, ja seuraavana päivänä lähikauppaan jälleen suunnatessani pojalle tarkoitetut pussukat löytyivät siististi vierekkäin karkkihyllyltä, siitä mihin ne "hetkeksi" olin kädestäni laskenut... Ja ilo oli kaksinkertainen :)