Työvalmentajan juttusilla

(Kuva: www.sclera.be)

Törmäsin eilen lenkillä naapurin rouvaan, kuntamme työvalmentajaan. Tietysti puhe kääntyi työasioihin, ja naapuri kyseli että jokos mulla on se viissataa päivää täynnä. On tokkiisa, ollut jo jonkin aikaa, vastasin, ja hän siihen: Tervetuloa sitten vastaanotolle lokakuussa! Kohta ilmeisesti on taas uudet listat pitkäaikaistyöttömistä lähdössä te-toimistosta kuntaan päin...

Mä oon jo jonkin aikaa ihmetellyt, miksen hänen listoillaan vielä ole näkynyt, vaikka ansiosidonnaisen 500 päivää tuli täyteen jo joskus viime syksynä ja nyt ollaan menty jo hyvän aikaa työmarkkinatuella. Tänään sitten tajusin nettiä selaillessani, että kuntien työllistämisvelvoite ja työmarkkinatukimaksut (tällä hetkellä puolet passiivisella työmarkkinatuella olleiden yli 500 päivän pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatukimaksusta) lasketaankin työmarkkinatuelle putoamishetkestä, ei koko työttömyyden ajalta. 

Työmarkkinatukea olen itse nautiskellut nyt 250 päivää, eli ihan vielä ei olekaan hengen hätä joutua johonkin kuntouttavaan työtoimintaan vanhainkodille tai nuorisotiloihin vähintään neljäksi tunniksi viikko. Se on sitten kuulemma edessä ellei muuta keksitä - ja kukaan ei kuulemma yllätys yllätys halua ainakaan Nuokulle. Sanovat että laita vaikka se karenssi mutta minen mene. No eihän kunnan työntekijä karensseja määrää, se on sitten te-toimiston päätös jos niin käy. Eipä kai tuo neljä tuntia viikossa niin paha olisi, vaikka toki sitä mieluummin tekisi jotain minkä on itse valinnut ja hakenut...

Vuodenvaihteessa tilanne saattaa olla jo toinen. Ensi vuonna kuntien maksuraja kiristyy 300 päivään, ja maksettavaa on vähintään puolet työmarkkinatukimaksusta. Joissakin kaavailuissa maksu nousee portaittain jopa 70 prosenttiin, kun työttömyys on jatkunut yli tuhat päivää. Kunnat ovat syystäkin huolissaan; kuntien taloudellisten velvoitteiden pelätään ainakin kolminkertaistuvan nykytasosta. Esimerkiksi Joensuun kaupunki maksaa tänä vuonna työmarkkinatukimaksuja 4,2 miljoonaa euroa; ensi vuonna maksun ennakoidaan olevan ainakin 12 miljoonaa euroa. Ja ketkäs muut tässä joutuvatkaan ahtaalle kuin me työttömät. Töitä pitäis löytää ja äkkiä, mutta mistä - meidän maakunta paistattelee valtakunnan kolmantena sekä työttömyysasteella että työttömyyden kasvulla mitattuna.

Eipä tosin ole hääppösempi itse työvalmentajankaan tilanne, vaikka reilusti säästöä hän on kunnalle tuonutkin etsimällä isolle joukolle pitkäaikaistyöttömiä työtä tai toimintaa vaikka kivien ja kantojen alta paikallistuntemuksensa, verkostoidensa ja innostuksensa myötävaikuttamana. Pikkasen saattaa työmotivaatioon vaikuttaa se, että jo pari kertaa määräaikaisena jatkettu työsuhde ei jatkukaan nyt vakituisena kuten alun perin oli luvattu, eikä edes vuoteen 2017 kuten seuraava lupaus kuului, vaan kunnanhallitukseen lähtenyt ehdotus jatkaisi työsuhdetta vain vuoden 2015 loppuun. Rouva tuskailikin, että eivätpä omat työllisyysnäkymätkään liene kummoiset, jos jää työttömäksi 58-vuotiaana eikä eläkeputkeenkaan pääse.

Jos annetaan lisää rahaa (=vakinaistetaan virka) perhetyöhön, täytyy vuorostaan nipistää työllistävästä toiminnasta. Ja jos työllistetään, ei rahaa riitä enää sisäilmaongelmien ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Ikuinen dilemma. Kun peittoa jatketaan toisesta päästä, samalla leikataan toisesta. Hölmöläisten hommaa.