Osaamistamme ja ennen kaikkea rohkeuttamme heittäytyä uusiin haasteisiin on ihasteltu viime päivinä niin esimiehemme kuin kouluttajiemme suulla. Tai lähinnä sitä, kuinka lyhyen perehdytyksen jälkeen rupesimme tekemään "oikeita töitä". Ja onneksi rupesimme, sillä tekemällä itse oppii paljon paremmin kuin vierestä katsomalla. Pääkaupungista tullut kouluttajamme kertoi, että tähän saakka kun heille on tullut uusi työntekijä, tämä on istunut ensimmäiset neljä viikkoa seuraamassa vanhaa tekijää. Toki saman tien puikkoihin tarttumalla syntyy myös virheitä, mutta nepä sitten jäävätkin kahta paremmin mieleen. Kantapään kautta.
Eilen esimiehemme totesi, että meidän yksiköllä voisi olla hyvät mahdollisuudet voittaa esimiesten joulukisa, "te kun ootte niin hyviä". Palkintona kuukauden parhaasta liikevaihdosta on muistaakseni sadan euron lahjakortti S-ryhmän toimipisteisiin. Jos onnistumme kikkailemaan voiton itsellemme, käytämme sen yhteiseksi hyväksi, ostamme suklaita, jotain hyvää aamupalaa tai muuta sellaista.
Vastakommenttina esinaiselle heitin: "Meillä oli hyvät rekrytoijat!" Ja niinhän se onkin, rekrytointi on vaikea laji, jossa lienee melko helppo myös epäonnistua.
Aloin sitten miettiä, millainen on hyvä rekrytoija. Kirjoja lukemalla tai luennoilla istumalla tätäkään taitoa tuskin on mahdollista hankkia, vaikka toki opiskellen hankittu faktapohja on eduksi ja avuksi. Vaan mikä olisi Hyvän Rekrytoijan Top 3 työnhakijan näkökulmasta?
1. Ennakkoluulottomuus. Rekrytoija ei luokittele hakijoita lopulta täysin epäolennaisten seikkojen kuten iän, sukupuolen tai koulutustason perusteella. Tietenkin kustakin tehtävästä riippuen onnistunut työsuoritus vaatii tietynlaista koulutus- tai kokemuspohjaa, mutta toisaalta - työ tekijäänsä opettaa.
2. Kuuntelukyky ja usko hakijan sanoihin. Jos hakija sanoo olevansa todella halukas kovaankin työntekoon ja oppimaan uutta pitkittyneen työttömyyden jälkeen tai työn vaatimustasoa korkeammasta koulutuksesta huolimatta, hän oikeasti tarkoittaa sitä. Tai jos hakija sanoo olevansa valmis käymään töissä vähän pidemmästä matkasta tai järjestämään lasten päivähoidon nopeallakin varoitusajalla, hän tarkoittaa sitäkin. Kuulkaa ja uskokaa meitä hakijoita!
3. Tsemppihenki ja hyvän työilmapiirin ylläpito rekrytoinnin jälkeen. Jos esimiehiltä tulee aina vain risuja ja ruusun arvoiset suoritukset jätetään huomioimatta, ei ole ihme jos työntekijä lyö lossiksi eikä yllä vaaditulle tasolle tai karistaa työpaikan pölyt jaloistaan ennemmin kuin myöhemmin. Pikkujutut, kuten vaikka kuivahedelmät ja pähkinät työpäivän piristykseksi, ja sanat kuten KIITOS ja ANTEEKSI tekevät ihmeitä. Ja hyvä kello kauas kuuluu - seuraavassakaan rekryssä ei liene vaikeuksia löytää hakijoita, jotka ovat kiinnostuneita tästä hyvämaineisesta työpaikasta.
Ennakkoluulottomuus puuttunee aika monelta rekrytoijalta. Ilmeisesti työnhakijan tulee heidän mielestään sopia määrätynlaiseen ahtaaseen muottiin eikä siitä saa poiketa millään tavalla.
VastaaPoistaTotta, ja se on kyllä valitettavaa! Työyhteisökin toimii yleensä paremmin, kun siinä on tiettyä heterogeenisyyttä.
PoistaOlin kerran työhaastattelussa varastotyöhön ja haastattelija sanoi, että he palkkaavat lähes pelkästään yliopisto-opiskelijoita. Ovat kuulemma ovat hyviä työntekijöitä, tulevat ajoissa töihin ja tekevät siistiä jälkeä. Tämä sopi tietenkin minulle, sain paikan, mutta melko epäreilu meininki muita kohtaan.
VastaaPoistaTuollaista asenteellisuutta kutsuttaisiin rasismiksi jos se kohdistuisi tiettyyn rotuun tai kansallisuuteen, mutta kun on kyse työnhakijoiden luokittelusta sen mukaan, ovatko he esim. opiskelijoita vai jo valmistuneita - tässä tapauksessa yllättäin valmistuneiden häviöksi -, taitaa kyseessä olla melko yleisesti hyväksytty käytäntö. Toki se on aina niin, että toisen onnettomuus on toisen onni, joten onneksi tuolla kertaa sinua onnisti.
PoistaToivottavasti onnistaa taas pian - peukut pystyssä ja varpaat kans :) Kestätkö kuulla vielä kerran et ä l ä l u o v u t a!!!
Erittäin hyviä asioita olet listannut, varsinkin ennakkoluulottomuus ja kyky kuunnella:) Olen kerran saanut olla haastattelemassa työhön hakijoita. Se oli todella avartava kokemus. Kollegani kanssa haastattelimme liudan hakijoita, jotka olimme poimineet hakemusten perusteella. Valinnasta olimme yksimielisiä, ja valintamme osoittautui (onneksi) erittäin hyväksi työntekijäksi, joka lähti harmiksemme opiskelemaan lisää myöhemmin.
VastaaPoistaEdellisestä omasta työhaastattelusta on jo aikaa, mutta on niitäkin ollut monenlaisia. Siinäkin kokemuksesta on apua..muistaakseni. Henkilökemioilla on varmasti merkitystä näissä myös? On multa kyselty esim. lastenhankkimisaikeista, jotka eivät todellakaan kuulu haastatteluihin ilman sukupuolista syrjintää.
Muutamalta yrittäjältä olen kuullut, että hyvää työntekijää on nykyään vaikea löytää. Johtuu varmaan osittain siitä, että työvoima ja sen tarve ei kohtaa. TV-tuottaja kertoi, että tyohaastatteluun saatetaan tulla kännissä. Ei ihan paras idea...Ompelimon omistaja sanoi, että hänellä ei ole varaa ompelijoihin, joiden saumat eivät ole just kohdallaan. Varmaan oma juttunsa on vielä sekin, että työ ei ehkä olekaan se elämän tärkein asia monen nuoren mielestä?
Joo, toi "Oletko aikeissa hankkia vielä lisää lapsia" on ihan klassikko :D Ei onneksi ole omalle kohdalleni sattunut, muistaakseni.
PoistaMinäkin olin viime keväänä työhaastattelussa siellä pöydän toisella puolella erään yhdistyksen hallituksen jäsenenä. Kokemuksesta kerroin täällä.
Mitä sinusta kannattaisi kysyä työnhakijalta? Minulta on aika monessa paikassa kysytty "Miksi juuri SINÄ olisit paras valinta tähän paikkaan". Siihen on vaikea vastata, kun ei luultavasti kuitenkaan tiedä tarpeeksi työpaikasta, johon on hakemassa.
VastaaPoistaTotta, tuo on yksi vakiokysymyksistä myös nettihakulomakkeilla, eikä siihen ole aina ihan helppo vastata. Toisaalta se antaa vapaat kädet kehua itseään niin paljon kuin vain ikinä kehtaa... :D
PoistaPakko myöntää, että en osaa suoralta kädeltä sanoa, mitkä olisivat ne parhaat kysymykset työhaastattelussa sopivimman työntekijän löytämiseksi. Mutta hei, auttakaas muut lukijat: mitä työnhakijalta k a n n a t t a i s i kysyä työhaastattelussa?
Omasta mielestäni ehdottomasti tärkein asia, jota työhaastattelussa tulisi kartoitta, on motivaatio. Jos palkattava henkilö on motivoitunut tehtävään, tulee hän siinä viihtymään ja työn jälki tulee olemaan sen mukaista. Jos hän ei ole tarpeeksi motivoitunut tai muuten on ottanut paikan vastaan vääristä syistä, voi olla melko varma että ongelmat alkavat piakkoin. Toinen erittäin tärkeä juttu on sopivuus tiimiin. Jos tiimi on täynnä ulospäinsuuntautuneita pulputtajia ja porukkaan tulee yksi hiljainen omassa oloissaan olija, hän luultavasti ei tule viihtymään ja myöskään ei tule luonnollisesti osaksi tiimiä. Omasta mielestäni rekrytoitavan henkilön taidoilla ja tiedolla on merkitystä, mutta jos hakijoita on kaksi saman vahvuista, tulisi palkata ensisijaisesti motivoituneempi henkilö tai sel, joka sopisi parhaiten tiimiin. Kun rekrytointi on onnistunut, uusi työntekijä voi kokea "tulleensa kotiin". Työnhakijoille antaisin sellaisen vinkin, että kyselkää organisaatiosta, yrityksestä ja sen arvoista, minkä tyyppistä henkilöä haetaan jne. :)
VastaaPoistaTodella hyviä pointteja Kati - taitaa kokemuksen syvä rintaääni puhua :) On totta, että sosiaalisilla taidoilla on enenevän suuri merkitys nykyajan työelämässä ja juuri tuossa tiimiytymisessä. Kiitos kommentistasi!
PoistaKannattaa tosiaa kysyä tota, että minkä tyyppistä ihmistä he etsivät. Ainakin mulla se on toiminut joka kerta :D
VastaaPoistaHyvä Minttu että tiedät mistä narusta vetää ;-) Täytyy pitää toi mielessä, jos vielä joskus päädyn työhaastatteluun - toivottavasti en nyt kuitenkaan ihan heti...
Poista