Yhtä suuret tarpeet on tietty pojallakin. Yksi hänen vaatehuolistaan ratkesi eilen, kun hain aiemmin facebook-kirppikseltä bongaamani puvun sovitettavaksi, ja sehän passas kuin valettu. Dressmannilta puku oli ostettu 160 eurolla ja pidetty kolme kertaa: peruskoulun päättäjäisissä, rippijuhlissa ja yksissä häissä, kunnes oli mennyt pieneksi. Ja tuon perheen nuorempi poika oli sen verran isompi, että tämä isoveikan puku ei hänelle mahtunut vaan piti ostaa uusi. Meidän onneksi! Sain puvun kuudellakympillä ja vältettiin kaupoissa kiertelyn vaiva. Nyt uupuu enää paita ja kengät (tarviikohan solmionkin), niin ollaan valmiita meidän herran peruskoulun päättäjäisiin ja rippijuhliin. Viimeviikkoiset hautajaiset käytiin ihan farkuissa, ruudullisessa kauluspaidassa, puvun takissa ja tennareissa. Vaan on se hianoo että nykyajan nuoret haluaa tälläytyä jo ysiluokalta päästessään, ei meijän aikana kaheksakytluvulla vaan...
Seuraava kysymys on, mitä tehdä pieneksi käyneille tyttöjen vaatteille, kun ei meidän lapsilla ole enää yhtään tyttöserkkuakaan. Kaverien tytöille olen vaatteita joskus lykännyt, joskus koittanut myydäkin, mutta siinäkin on oma vaivansa eikä minun kokemukseni mukaan tuon ikäisten lasten arkivaatteilla ole ollut hirveästi kysyntää. Ehkä vien ne vaan kirpparille tai neuvolan vaihtotorille, tai UFFin laatikkoon. Poikien vaatteet ja unisexit menee toki serkuille, halusivat tai eivät.
Joo mut nyt täytyy mennä hoitelemaan näitä päivittäisiä vaatehuolia eli ripustamaan pyykkiä. Mahtavaa kun pyykin voi jo kuivattaa ulkona, siitä tulee niiiin ihanan tuoksuista :) :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kissa kiitoksella elää. Bloggaaja kommenteilla. Kiitos kommentistasi!