Leivotaan, leivotaan

Viime päivinä on tullut leivottua kaikenlaista. Sunnuntaina leivoin pellillisen mokkapaloja tyttären luokan maanantaisia nyyttärijuhlia varten, eilen sämpylöitä, kun vaalea leipä oli päässyt loppumaan enkä jaksanut heti aamusta lähteä kauppaan, ja kun hiivaa sattui kerrankin olemaan jääkaapissa. Tänään olikin sitten vapun perinteisen munkinpaiston aika. Sain uutiskirjeessä Myllyn Parhaalta munkkireseptin, jota päätin kokeilla tavallisesti käyttämäni Kotiruoan reseptin sijaan - ja á vot, leipominen ei ole koskaan ollut näin helppoa kuin nyt! Tässä ohjeessa oli oikeastaan kaikkea muuta vähemmän paitsi jauhoja desin verran enemmän kuin yleensä käyttämässäni, hiivan ja maidon määrä tietty oli vakio. Jauhojen määrästäkö johtui vai mistä, mutta taikina ei tarttunut ollenkaan samalla tavalla käsiin, pöytään, joka paikkaan leipoessa kuin ennen. Ja mä kun oon luullut, että hyvän maun ja rakenteen vuoksi sen p i t ä ä olla tuommoista tarttuvaista. Mutta yhtä hyviltä nämä munkit maistuivat kuin ne hankalamman kautta leivotutkin.

Joku sanoi joskus, että paras tapa vähentää nuorisorikollisuutta on leipoa paljon kotona. Nyt on sitten koitettu kantaa kortemme kekoon tässäkin asiassa, vaikka useimmiten leipomukset tuleekin kannettua kotiin kaupasta. Ajallisesti suurempi panostus oman nuorisomme pitämiseksi kaidalla tiellä tapahtuu kuitenkin muualla kuin kotikeittiössä, esimerkiksi auton ratissa kuskatessa jälkikasvua vaikkapa 4H:hon, jossa muuten kyllä leivotaankin tosi paljon, tai jalkapalloharkkoihin.

Oikein ihanaa, hauskaa, rentouttavaa vappua kaikille lukijoilleni, munkeilla tai ilman!

Rahalla saa ja hevosella pääsee

Pakko purnata vaikkei saiskaan. Ottaa päähän tää harrastamisen eriarvoistuminen nykymaailmassa. Kohta enää rikkailla on varaa harrastaa.

Poikani joukkueen väestä suurin osa lähtee huomenna harjoitusleirille Espanjan aurinkoon. Rannalle jää ruikuttamaan noin kolmasosa pojista. Osan kohdalla (kuten meillä) ei välttämättä ole edes rahasta kysymys, vaikka kyllä siitäkin, mutta ennen kaikkea periaatteesta: kenenkään yksittäisen perheenjäsenen harrastukseen ei laiteta kerralla tonnia, etenkin kun ei pelata missään huipputasolla vaan ihan haastajajoukkueessa. Tasapuolisuuden vuoksi silloin myös pikkusiskon pitäisi saada samanarvoinen panostus, ja se tulisikin sitten jo tuplasti kalliimmaksi. Kotimaahan jääneissä pelaajissa on kyllä sitten myös paljon esim. maahanmuuttajia, jotka oikeasti joutuvat laskemaan, onko heillä varaa kuukausimaksuihin, lisensseihin, vakuutuksiin saati turnauskuluihin kalliine majoituksineen ja matkakuluineen.

Meidän lapset on jo tottuneet siihen, ettei aina saa kaikkea mitä haluaa. Silti vähän harmittaa, eikä niin vähänkään. Jos matkan tarkoitus on nostattaa yhteishenkeä ja saada huippuvalmennusta, ei ehkä kuitenkaan nostata k o k o joukkueen yhteishenkeä se, että huippuvalmennusta saavat vain ne, joilla on siihen maksuvalmiutta. Ja kuvitelma siitä, että joku Espanjan suurseuroista scouttaisi jonkun meidän pojista tuolla reissulla riveihinsä, lienee aikamoista pilvilinnojen rakentelua. Mutta onhan se kiva lähteä aurinkolomalle keskellä kouluvuotta, kun pappa betalar.

Siinä on vaan sellainen juttu, että tänne jääneet eivät tahdo saada harkkoja tai pelejä aikaan kun poikia on niin vähän. Ja ne vähätkään eivät tahdo osallistua treenivuoroihin, kun se oma rakas valmentaja on Espanjassa ja harkkoja vetää se vähemmän pidetty. Treenivuoroja on kyllä järjestetty ihan mukavasti, mutta ei paljon lohduta kun ilmoittautuneita on yksi tai kaksi ja vuoro pitää kuitenkin perua. Huoh.

Mutta ei siinä mitään, turvallista matkaa vaan teille jotka näin olette valinneet. Tämä nyt on vaan sitä kateellisten panettelua kaikki tyynni.

Vaatehuolia

Tytär tyhjensi vaatekaappiaan pieneksi menneistä vaatteista. Tulos on tämä:

Eli vaatekaupoille on lähdettävä. Aika monta hametta neiti on napannut mun vaatekaapista, ja yhden neuleen otin mukaani neuvolan vaihtotorilta, mutta enpä tiedä kelpaako se neidille vai jääkö mulle. Mehän ollaan melkein samankokoisia, paitsi että mä olen vähän lyhyempi ja leveämpi. Olen siis perheen pienin pituuden puolesta. Lisäksi tytölle pitäisi löytää poncho tai jokin muu meksikolaistyylinen vaatekappale vappujuhlien naamiaisasua varten, ja viikko on aikaa. Yhdestä vaihtoehdosta käyn parhaillaan kauppaa Huuto.netissä, saa nähdä päästäänkö myyjän kanssa molempia osapuolia tyydyttävään sopimukseen :)

Yhtä suuret tarpeet on tietty pojallakin. Yksi hänen vaatehuolistaan ratkesi eilen, kun hain aiemmin facebook-kirppikseltä bongaamani puvun sovitettavaksi, ja sehän passas kuin valettu. Dressmannilta puku oli ostettu 160 eurolla ja pidetty kolme kertaa: peruskoulun päättäjäisissä, rippijuhlissa ja yksissä häissä, kunnes oli mennyt pieneksi. Ja tuon perheen nuorempi poika oli sen verran isompi, että tämä isoveikan puku ei hänelle mahtunut vaan piti ostaa uusi. Meidän onneksi! Sain puvun kuudellakympillä ja vältettiin kaupoissa kiertelyn vaiva. Nyt uupuu enää paita ja kengät (tarviikohan solmionkin), niin ollaan valmiita meidän herran peruskoulun päättäjäisiin ja rippijuhliin. Viimeviikkoiset hautajaiset käytiin ihan farkuissa, ruudullisessa kauluspaidassa, puvun takissa ja tennareissa. Vaan on se hianoo että nykyajan nuoret haluaa tälläytyä jo ysiluokalta päästessään, ei meijän aikana kaheksakytluvulla vaan...

Seuraava kysymys on, mitä tehdä pieneksi käyneille tyttöjen vaatteille, kun ei meidän lapsilla ole enää yhtään tyttöserkkuakaan. Kaverien tytöille olen vaatteita joskus lykännyt, joskus koittanut myydäkin, mutta siinäkin on oma vaivansa eikä minun kokemukseni mukaan tuon ikäisten lasten arkivaatteilla ole ollut hirveästi kysyntää. Ehkä vien ne vaan kirpparille tai neuvolan vaihtotorille, tai UFFin laatikkoon. Poikien vaatteet ja unisexit menee toki serkuille, halusivat tai eivät.

Joo mut nyt täytyy mennä hoitelemaan näitä päivittäisiä vaatehuolia eli ripustamaan pyykkiä. Mahtavaa kun pyykin voi jo kuivattaa ulkona, siitä tulee niiiin ihanan tuoksuista :) :)

Ei päivittynyt

Mikähän tuota Blogilistaa riivaa? Postaukseni eivät ole päivittyneet listalle 16.4. jälkeen. Huomasin tosin eilen, että blogini tiedoista puuttui syötteen osoite, mutta eipä tilanne korjaantunut sen lisäämisenkään jälkeen, ja toisaalta päivitykset tulivat listalle normaalisti pääsiäispyhiin asti ilman syötteen osoitettakin. Varsinaista palauteosoitetta tai ylläpidon yhteystietoja en löytänyt mistään Blogilistan sivuilta, mutta eilen laitoin viestiä facebookin kautta ja tänään vielä kommentin Kehitysblogin viimeiseen päivitykseen, joka tosin oli tehty vuonna 2013. No fb:tä ei ollut päivitetty vuoden 2012 jälkeen et silleen. 

Kehitysblogiin oli joku muukin kommentoinut samasta viasta, olis kiva tietää onko tämä kuinkakin yleistä? Ja onko Sanoma Newsillä ylipäänsä millaiset resurssit varattuna sivuston ylläpitoon, Blogilista on kuitenkin kaiketi Suomen seuratuimpia ja käytetyimpiä blogisivustoja, ellei käytetyin? Reklamaatioiden onnistunut hoitaminen on oleellinen osa asiallista liiketoimintaa.

Pikkuhiljaa rupee kismittämään tällanen. Toki voin tässä höpötellä omaksi ilokseni, mutta olishan se ihan kiva et joku muukin näitä lukis, jos vaikka sattuis silmään jotain kiinnostavaa tai omaa elämää sivuavaa. Poika arveli et sensuroivat mut pois listalta kun erehdyin kiroomaan lievästi ekassa postauksessani. Noo, jos se siitä on kiinni niin sanotaanpa vielä kerran oikein kovaan ääneen: PERRKELE!!! Live-elämässä en kiroile juuri koskaan ja siksi se jälkikasvun huomion herättikin.

Somessa on tullut muutenkin lieviä takaiskuja, kun facessa kiertävään arkikuvahaasteeseen tähän mennessä haastamani ihmiset ovat molemmat kieltäytyneet kunniasta. Katotaas miten tänään käy.. Itellähän näitä arjen haasteita riittää, kun tässä kotona melkein kaiket päivät puuhastelen. Arkikuvina olen julkaissut grillitulia, mattoja tamppaustelineellä ja simaämpäriä tekotarpeineen. Nii-in, viikko enää vappuun vaikka pääsiäinen meni just. Jokos teillä on simat tuloillaan vai kaupastako ostatte?

Vkontaktessakin pyörähdin pitkästä aikaa, ja olihan siellä odottamassa viesti ja tervehdys poikineen. Yksi entinen asiakaskin oli ottanut yhteyttä kaivaten palveluksiani, pakko oli sanoa et sori mut nyt en voi auttaa ja suositella sitä firmaa joka mulle muutenkin on velkaa, jos vaikka saisivat sit joskus velkansa maksettua. No asiakashan oli jo tietenkin ehtinyt saada asiansa hoidettua muuta kautta.

Mut jos joku osaa neuvoa, mistä tuo päivittymättömyys voisi johtua ja miten saisin yhteyden Blogilistan ylläpitoon, olisin tosi kiitollinen!